Tekoäly vie vastuullisuustavoitteisiin

Yrityksissä vastuullisuus saa jatkuvasti lisää painoarvoa. Se vaikuttaa suoraan yrityksen arvostukseen asiakkaiden, sijoittajien sekä nykyisten ja mahdollisten työntekijöiden keskuudessa. Painetta tulee myös EU:sta, sillä vastuullisuusraportointivelvollisten joukko laajenee pian.

Vastuullisuustavoitteet hilautuvat siksi koko ajan korkeammalle, ja niihin vaikuttavia tekijöitä mitataan myös yhä tarkemmin.

Ei niin kaukaisessa menneisyydessä vastuulliseksi toiminnaksi laskettiin hiilidioksidipäästöjen kompensointi. Nyt omien toimintojen optimointikaan ei ole tarpeeksi, vaan organisaatioiden on optimoitava koko arvoketjuaan, jotta jalanjälki pienenee koko ekosysteemissä.

Päästöjen vähentäminen tuotantoprosesseissa on perinteisin menetelmin vaikeaa ja vaatii usein kalliita investointeja, sillä toimintoja on optimoitu jo vuosikymmeniä kustannusten pienentämiseksi.

Arvoketjussa taas vaikeusastetta nostaa se, että yritykset toimivat laajoissa ekosysteemeissä ja silloin tehottomuuden, hukan ja tarpeettomien välivaiheiden löytäminen on monesti hyvin hankalaa. Samaan aikaan pitäisi myös pystyä lisäämään toimitusketjun joustavuutta maailmantalouden pullonkaulojen vuoksi.

Jotta optimointi onnistuu ja sen voidaan osoittaa tuottaneen tulosta, tarvitaan dataa – omista prosesseista ja koko arvoketjusta. Datamäärät ovat kuitenkin jo nyt liian suuria, jotta ihmiset pystyisivät käsittelemään niitä tehokkaasti ja virheettömästi.

Tehokkaimmin prosesseja ja vastuullisuutta kannattaakin kehittää analysoimalla tarkkaan omaa toimintaa ja koko ekosysteemiä tekoälyn avulla. Tekoäly jaksaa seuloa ihmisten apuna prosesseista ja ekosysteemeistä kertyviä datamassoja päivästä toiseen, väsymättä ja herpaantumatta.

Tekoälyn vieminen hallitusti omaan ekosysteemiin ei tapahdu hetkessä. Se täytyy tehdä vaiheittain, jotta tekoälyn toimintaa ja sen mahdollisia vaikutuksia prosessien tehokkuuteen voidaan seurata.

Tekoäly auttaa myös ottamaan pitkän harppauksen eteenpäin vastuullisuuden raportoinnissa. Koska kaikki ehdotukset prosessitehokkuuden muuttamiseksi perustuvat dataan, kaikki muutokset prosessissa myös näkyvät suoraan sitä mittaavassa datassa. Näin todellinen kehitys on myös helppo raportoida uskottavasti.

Uskottavuus taas on avainasemassa rahoitusmarkkinoilla. Sijoittajilla on usein vielä vaikeuksia luottaa vastuullisuusraporttien luotettavuuteen, joten uskottavan datan kerääminen sijoittajille voi olla ainakin alkuvaiheessa organisaatiolle jopa tärkeämpää kuin prosessitehokkuuden parantaminen.

Vastuullisuusmittarit kehittyvät jatkuvasti, ja niitä kytketään yhä useammin myös johdon palkitsemisjärjestelmiin. Keskeneräiseen ja mahdollisesti valuvikaiseen mittariin yhdistetty johtaminen voi kuitenkin tarkoittaa, että yritykset eivät todellisuudessa saavuta asettamiaan ja suurelle yleisölle suureen ääneen kerrottuja tavoitteitaan. Tällöin johtajien palkitseminenkaan ei ohjaa todelliseen pitkän aikavälin muutokseen.

Mittareiden ja niiden pohjalla olevan datan on siis oltava todistettavasti kunnossa. Viime kädessä kyse on maapallon tulevaisuudesta ja siitä, mihin suuntaan sitä viemme.

Lue lisää siitä, kuinka ESG mullistaa markkinoita.0