Digitalisaatio vaatii rohkeutta muuttua

Liian monet digitalisaatiohankkeet ovat tuottaneet suuria pettymyksiä viime vuosina. Suuret organisaatiot ovat kokeilleet tekoälyhankkeita. Tulokset ovat jääneet tussahduksiksi. 

Epäonnistumiset ovat kuitenkin tärkeitä, koska niistä oppii. Koska on halvempaa oppia muiden epäonnistumisista, laadimme viiden kirjoituksen sarjan, jossa pyrimme jakamaan omaa ymmärrystämme organisaatioiden digitalisoitumishankkeista. Aihe on laaja, joten keskitymme keskeisimpiin näkökohtiin. Palaamme myöhemmin syventämään muutamaa mielestämme tärkeää aihepiiriä.

Tässä tekstissä puhumme lähtötilanteesta, seuraavassa tekstissä keskustelemme datasta, sitten pohdimme tekoälyn hyötyjen tunnistamista ja viimeiseksi tekoälyn käyttöönottoa.

Seuraava askel on digitalisaation älyllistäminen

Meidän mielestämme digitalisaation seuraava askel tarkoittaa organisaatioiden suurta muutosta, kun tehtäviä siirretään tekoälylle. Meidän näkemyksemme mukaan tekoäly sen eri muodoissaan on arkinen väline vuonna 2025.

Digitalisaatio on tarkoittanut pitkälti hyvää asiakaspalvelua automatisoimalla toimintaa. Seuraava askel on digitalisaation älyllistäminen. Asiakkaalle tämä tarkoittaa hänen tarpeidensa ennakointia. Organisaatiolle tämä tarkoittaa muutosta prosessikeskeiseksi, eräänlaista paluuta valmistavan teollisuuden tapaan toimia. Tämä siksi, että tekoäly täytyy rakentaa hallittujen mallien, prosessien ja käytänteiden päälle. 

Seuraavan neljän vuoden aikana ihmisten on siis muutettava rajusti omaa tapaansa toimia, koska he eivät voi kilpailla tekoälyn kanssa datan käsittelyssä. Ihmisten rooli päätöksenteossa kiteytyy pian kolmeen kysymykseen. Mitä haluamme tietää, mitä tietoa meillä on ja mitä tietoa meidän pitää saada?

Organisaatioiden täytyy uskaltaa muuttua tai jäädä katsomaan kilpailijoiden perävalojen häviämistä horisonttiin

Useimpien suurten organisaatioiden toiminta on järjestetty hierarkisesti siiloihin historiallisista syistä. Jo nyt prosessien muokkaaminen siilojen poikki esimerkiksi asiakkaan huomioimiseksi on vaikeaa, mutta tekoälyn hyödyntäminen vaatii vielä isompaa prosessien rukkaamista uudelleen. Prosessit on kuvattava ja ymmärrettävä tarkasti, jotta osia niistä voidaan antaa tekoälysovelluksen tehtäväksi. Monien organisaatioiden täytyy muuttua todella rajusti tai jäädä katsomaan kilpailijoiden perävalojen häviämistä horisonttiin.

Nykyteknologian kypsyminen laajamittaiseen tuotantokäyttöön avaa uusia mahdollisuuksia. Samaan aikaan rutiinien siirtäminen tekoälylle muuttaa asiantuntijat neuvonantajiksi, eli heidän tärkein tehtävänsä on osata kysyä ”mitä sitten”, ”mitä tämä avaa”, ”kuka muu tästä voisi hyötyä”, koska näihin kysymyksiin tekoäly ei vastaa. Tämä avaa tilaa uuden liiketoiminnan kehitykselle.

Kun siis pohdimme lähtötilannetta, niin digitalisaation käyntiin saaminen vaatii johdolta rohkeutta muuttua nopeasti ja kykyä ohjata asiantuntijat uusiin rooleihin, varata resurssit muutokseen ja aivan ensimmäiseksi panna data kuntoon. 

Tekoäly on algoritmejä ja dataa. Data opettaa algoritmia ja algoritmi syö dataa elääkseen. Data ratkaisee. Käsittelemme tätä seuraavassa kirjoituksessamme.

AIGA, (Artificial Intelligence Governance and Auditing)

Tämä kirjoitus liittyy AIGA-hankkeeseen (Artificial Intelligence Governance and Auditing). AIGA-hankkeen tarkoituksena on lisätä suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja osaamista keinoälyn luotettavassa ja hallitussa skaalamisessa ja organisaation laajuisessa hyödyntämisessä.

AIGA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään tutkimus- ja yritysyhteistyössä tekoälyn hallintamalleja ja -mekanismeja sekä näiden kaupallistamista ja viemistä kansainvälisille markkinoille. Kaksivuotisen hankkeen päärahoittaja on Business Finland.