Blogi

31.3.2019 9.22

Analytiikalla lisäarvoa – hyödynnä valvontakameran tuottaman datan potentiaali

Onko yrityksellänne käytössä kameravalvontaa? Varastoidaanko kameroiden tuottama data johonkin, ja mihin sitä käytetään? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että tätä dataa voisi ehkä hyödyntää enemmänkin? Tässä tekstissä herätellään ajatuksia siitä, millaisia uusia käyttökohteita kameradatalle voidaan löytää analytiikan keinoin.

Millaista lisäarvoa analytiikka voi tuoda kameradataan?

Perinteinen kameravalvonnan käyttötapaus on se, että valvontakamera lähettää ja tallentaa kuvaa, ja se on siinä. Kuvaa monitoroidaan ihmissilmin tai siihen palataan myöhemmin tarpeen mukaan. Joskus tämä riittää, ja sen kummempiin kikkailuihin ei ole tarvetta.

Varastoon jemmattu valvontadata voi kuitenkin olla uusien ideoiden kultakaivos. Se voi sisältää ison määrän piilotettua potentiaalia olemassa olevien prosessien optimointiin. Tämän kaivoksen louhinta saattaa myös synnyttää ideoita kokonaan uusista käyttökohteista. Heitetään näistä muutama esimerkki ilmaan:

Esimerkkitapaus 1:

Työpaikan takapihalla on parkkipaikka, jota tarkkaillaan kameravalvonnalla. Perinteinen käyttötapaus on ilmeinen: Kehittäjä-Pekan Toyota on kohdannut ilkivaltaa. Silmäterästä on rikottu sivupeilit ja maalipintaa on raavittu. Tässä tilanteessa valvontakamera auttaa syyllisen etsimisessä. Mutta entä jos tätä samaa kameradataa hyödynnettäisiin johonkin muuhun? Voisimme vaikka seurata parkkipaikan käyttöastetta ja huomata, että aiemmin firmalla olleet 30 autopaikkaa riittivät ennen, mutta viime kesän fuusioitumisen jälkeen lisäpaikoille olisi tarvetta. Tai sitten voidaan huomata, että joka kesä parkkipaikkojen tarve puolittuu, ja osa vuokrapaikoista voidaan laittaa siksi aikaa tauolle. Tai entäpä, jos parkkipaikan reaaliaikainen paikkatilanne voitaisiin näyttää vaikka infotaulussa etupihalla, ja tarvittaessa ohjata turhautunut Pekka suoraan rakennuksen sivulla oleville lisäpaikoille?

Esimerkkitapaus 2:

Teollisuushallissa on työpisteen päällä valvontakamera. Työpisteellä on Anna, joka on työskennellyt hallissa 15 vuotta. Työpisteellä on myös nosturilaite, joka lähtee liikkeelle nappia painamalla, ja sen taakse muodostuu vaara-alue. Anna tietää tämän, mutta rutinoitunutkin työntekijä tekee joskus virheitä. Ajatuksissaan Anna kävelee vaara-alueelle, mutta onneksi valvontakameran dataan viritelty analytiikkasovellus tunnistaa tämän ja laukaisee varoituksen sekä pysäyttää nosturin. Vastaavia vaara-alue-esimerkkejä on helppo keksiä lisää. Henkilöiden liikkumista vaarallisessa paikassa ja sen pohjalta hälyttämistä voitaisiin soveltaa esimerkiksi liikenneristeyksissä, juna-asemilla, huvipuistossa tai rakennusten seinänvierustoilla lumien pudottelun aikaan.

Esimerkkitapaus 3:

Tilojen käyttöasteiden seuranta sopii hyödynnettäväksi moneen kohteeseen. Monitoroitavia tiloja voivat olla esimerkiksi toimistojen neuvotteluhuoneet, koulujen luokkahuoneet tai isommat julkiset tilat, kuten vaikkapa leikkikentät. Yleensä ensimmäisenä seurannan kohteena on tilan tarpeellisuuden analysointi: Millaisella käytöllä kokoustila tai luokkahuone on? Tarvitaanko tilaa suunniteltuun käyttöön, vai voitaisiinko se muuttaa johonkin toiseen käyttöön? Ilman kameroista saatavaa dataa käyttöasteanalyysi voisi vaatia jonkin henkilöresurssin käyttöä ja manuaalista seurantaa.

Käyttöasteen monitoroinnissa on muitakin järkeviä hyödyntämiskohteita. Neuvotteluhuoneissa voidaan esimerkiksi seurata varausten toteutumista ja tarvittaessa vapauttaa automaattisesti tilan kalenterivaraukset, mikäli ketään ei saavu paikalle. Julkisilla leikkipaikoilla voidaan puolestaan seurata puiston käyttöä, ja sen pohjalta arvioida esimerkiksi valvontahenkilökunnan tarvittavaa määrää eri kellonaikoina tai puiston laitteiden huoltotarvetta. Reaaliaikainen tieto koulun eri tiloissa olevista ihmisistä voi niin ikään olla korvaamattoman tärkeää palohälytyksen tai jonkin muun hätätilanteen sattuessa.

Räätälöityjen ratkaisujen ero valmiisiin “älykameroihin”?

Viria ja Aureolis toteuttavat yhteistyössä analytiikkaratkaisuja kevyiden, ns. perusvalvontakameroiden päälle. Markkinoilta kuitenkin löytyy nykyään jo paljon valmiita “bulkkituotteita”, joissa kameran mukana tulee jokin analytiikkasovellus. Nämä ovat monesti jo pitkälle kehitettyjä ja toimivia ratkaisuja. Miksi ei siis kannattaisi lähteä ostamaan valmista tuotetta kaupanhyllyltä? Tähän on kaksi näkökulmaa, joita kannattaa pohtia ennen ostohousujen pukemista:

1. Hinta

Ymmärrettävästi valmiilla tuotteilla on yleensä reilusti suolaisempi hintalappu. Jos puhutaan muutaman kameran investoinnista, niin tämä ei välttämättä ole hankintapäätöstä hetkauttava asia. Mutta jos taas tarkoituksena on monitoroida isompaa aluetta tai tilaa useilla eri kameroilla, niin budjetti saattaa helposti lähteä käsistä.

2. Mukautettavuus

Älykameroiden älykkyys on siinä mielessä kapeaa, että ne ymmärtävät ainoastaan sen, mitä ne on opetettu ymmärtämään. Jos älykamera on opetettu tunnistamaan kuvasta kissoja, niin silloin se tunnistaa ainoastaan kissoja, vaikka myöhemmin haluttaisiin laskea myös pyörät ja mopoautot. Lisäksi nämä ratkaisut ovat yleensä käyttäjälle enemmän tai vähemmän “black box”-tyyppisiä: kameran dataa virtaa sisään ja datasta tehtyjä älykkäitä päätelmiä ulos, mutta tässä välissä tapahtuva taikuus voi jäädä käyttäjältä kokonaan pimentoon. Mikäli tunnistusalgoritmi ei jostain syystä tietyissä olosuhteissa toimi, sitä voi myös olla hankalaa tai mahdotonta päästä viilaamaan. Räätälöidyissä ratkaisuissa tämä onnistuu.

Mitä jatkossa on luvassa?

Virian ja Aureoliksen yhteistyön merkeissä kameradatan analytiikassa on edetty monella saralla. Osa ylläolevista esimerkeistä on vielä suunnittelussa olevia ideoita, osa jo kehityksessä olevia ja pidemmälle vietyjä. Valmistuvista projekteista tulemme kirjoittamaan myöhemmin erikseen.
Loppuun vielä tärkeä disclaimer aiheesta: kameradatan analysointiprojektiin ei tule lähteä raivokkaasti pelkästään uusi teknologia tai liikentoimintaidea mielessä. Videon ja kuvien käsittely on aiheena herkkä, ja henkilösuoja-asiat kannattaa pitää mielessä jo projektin suunnitteluvaiheessa. Tämä on myös meille tärkeä kulma, mutta aiheesta voisi kirjoitella sen verran pitkästi, että sen ruotimiseen kannattaa varata kokonaan oma tekstinsä. Jos kuitenkin haluat perehtyä kameravalvontaan liittyviin lakeihin ja säädöksiin tarkemmin jo nyt, voit ladata tietopakettimme tästä: Opas – Kameravalvonnan lait ja määräykset

 


Ota yhteyttä

SUORAAN MEIHIN TAI LOMAKKEEN KAUTTA.

Nino Ilveskero, Myyntijohtaja | Kaupallinen johtaja, Loihde AI

+358 40 511 8935

nino.ilveskero@loihde.com

Sami Masala, Executive Advisor

+358 50 337 5776

sami.masala@loihde.com

LÄHETÄ VIESTIÄ NIIN PALAAMME ASIAAN MAHDOLLISIMMAN PIAN.

Pidätkö lukemastasi? Tilaa blogitekstimme meiliisi.